perjantai 8. toukokuuta 2009

Anjuna, Goa, India 8.5.2009

Heipparallaa taas Intiasta. Nyt ollaankin jo Goalla. Ei ole viikkoon paassyt paivittamaan teksteja kun on pitanyt matkustella seka sairastella jne.. No kirjoitetaan nopsaan taas mita taalla on kaynyt tallakertaa..

Eli viikko sitten matkustettiin sinne Munnariin. Se oli oikein kiva pikkukyla ja kylan ymparisto oli yksi kauneimmista mita olen nahnyt. Ote toisesta blogista niin ei tarvi itse kehua

"Löysin maailman kauneimman paikan.

Tai en ole varma. Ehkä Munnar on liiankin kaunis. Se ei tunnu enää uskottavalta. Munnar on kuin rajattoman budjetin saaneen Hollywood-lavastajan fantasiatyylitelmä: liian täydellinen ollakseen totta. Olen nipistellyt itseäni pitkin päivää, joten unta tämä ei ole -- mutta ehkä söin epähuomiossa jonkin niistä joka toisen vastaantulijan Kodaikanalissa tarjoamista "magic mushroomeista", ja nyt matkani ei enää olekaan travel vaan trip.

Joka tapauksessa tämän voin sanoa: teeviljelmät ovat uskomattoman kauniita -- olivat ne sitten hallusinaatiotani tai totta. Munnarin pehmeästi kumpuilevilla mäillä, vuorenhuipuilla, kasvaa tasaisen vihreänä kasvava teepensasmatto, upea, uskomaton, epätodellisen kaunis. Vaikka ei se tietenkään luonnollinen olekaan: se on viljelmä. Ja kun tämän tasaisen vihreän kumpareen keskeltä nousee täydellisen pittoreski puu, juuri täydellisen sävyistä taivasta vasten, minä nauliinnun." lahde: http://www.leipajapiima.com/karnataka/index.php?p=txt&t=50

Mutta tuommoista tuolla juu oli. Otettiin riksa ja mentiin40km reissu kylan ymparistoa jonnekkin 2km korkeudessa olevan kukkulan huipulle. Kameraan tuli paljon kuvia.
Noita hienoja teeviljelmia on noin 100km suuntaansa Munnarin kylasta. Ne tyolistavat 12000-20000 ihmista. Jotka siis hoitavat viljelmia ja keraavat teelehdet pois. Heidan paivapalkkansa on 150 rupiaa eli 2.25 euroa paiva... Tosin he saavat kuulemma terveydenhuollon, vetta ja asunnon (nahtiin naita hmm kai jonkinmoisia rivitaloja) palkan lisaksi.

1 ainut ihminen omistaa kaikki koko alueen teeviljelmat.. mahtaa olla rikas kaveri kun kuulemma omistaa myos India Oil, Taj Mahal- Hotelliketjun jne..

Tarkoitus oli olla Munnarissa 2 yota mutta kunnolla tutkittuamme vaihtoehtoja oli pakko lahtea jo 1 yon jalkeen koska seuraavana paivana oli jo bussi taynna. Koska taalla on juuri nyt Intialaisten lomakuukausi niin kaikki junaliput ovat koko kuukaudelta myyty jo loppuun.. Eli kaikki matkat pitaa tehda busseilla. Ollaan nahty ihan ok. Suomen tasoa olevia matkahuolto pitkan matkan busseja, sleeperbusseja (missa sanky) ja semmoisia ilman jousia olevia karjavaunuja missa suomessa ei saisi kuljettaa edes viljaa. Bussi matkustamisessa (varsinkin noissa karjavaunu osastoissa missa vain koyhimmat Intialaiset matkustaa) on se hauska puoli etta siella on aina ihmetyksen kohteena. Ja bussit jos pysahtyy johonkin pikkukylaan tauolle mita ei varmaan ole kaikille kartoille edes merkitty niin ulos kun nousee tupakalle tai kuselle tms niin ei kesta kauaa kun ihmettelevia Intialaisia on ymparilla kyselemassa ties mikalaisella englannilla kuka on ja mista tulee ja mita vittua taalla tekee.. niin ja tietysti loppuun oletko naimisissa ja onko lapsia tai veljia tms..

No sielta Munnarista paastiin sitten Bangaloreen. Sinne mentiin vain kosta sielta sai seuraavan bussin sitten Hampiin. Bangalore oli outo kokemus. Ensinnakin kaupunki oli niin iso etta ei ollut taas tottunut semmoiseen. Bussi kulki pitkin kaupunkia 2h ennenkuin paastiin pysakille. Kello oli joku n.6 aamulla ja saatiin seuraavalle yolle bussi Hampiin joka lahtisi kello 8 illalla. Oli siis koko paiva aikaa tutkia Bangalorea. Otettiin riksa Sudenpentujen kasikirjan suosittelemalle MG Road alueelle. Ja voi perse mika mesta. Ihan kuin olisi yhtakkia ollut keskella eurooppaa. Oli McDonaldsia, Pizza Huttia, Levis Storea, Ranskalaista kahvilaa.. jne.. ja siistia! (kadun sivut oli sponsoroinut McDonalds tayteen roskiksia).. Muutenhan Intiassa on yleensa lahinna vaikea loytaa roskis. Vesipullojakin tulee yleensa se kilometeri kannettua kadessa tyhjana kunnes tajuaa etta ei naissa kaupungeissa ole roskiksia vaan ne dumpataan kadulle josta ne joskus sitten joku keraa. Panttejahan taalle ei myoskaan tunneta. Joka vesipullossa on ohje etta rutista pullo paskaksi ennenkuin heitat menemaan etta joku ei vain tayta sita kraanavedella ja myy uudelleen. No MG Roadilla sitten ajatteli etta jos sita kerran taalla Intian Business paakaupungissa kerran ollaan niin kaydaan nytten kerran syomassa Intiassa pizzat Pizza Hutissa. Sisalla oli joku hullu tarjoilija. Sinne oli kova jono mutta valkoinen mies paasi jonon ohi ja mina olin kuulemma ihan jonkun sen fanittaman wrestler ukon nakoinen ja sille se jaksoi nauraa. Nalka oli kova.. Otettiin ateria 4 jalle ihmiselle (4 pizzaa, 2 leipaa, 4 lasillista limskaa, kai silla koko paivan parjaa.) Ottaen huomioon etta oltiin varmasti koko kaupungin kalleimmalla kadulla niin annos oli kivan halpa, 400 rupiaa eli 6 euroa eli 3 euroa per naama. Syomisen jalkeen siina vahan pyorittiin ja kaytiin oluella (oli taas intian kallein olut, 200 rupiaa eli 3 euroa 0.65l pullo). Sitten otettiin riksa ja tehtiin pieni kaupunkikierros, katottii isoja parlamentti taloja, talo missa paikan kuvernoori asuu jne.. Ei mitaan ihmeellissa. Paikka oli vain todella jotenkin ahistava. Ihan helvetisti ihmisia joka puolella ja varsinkin kun jos kavelit kadulla sitten bussiaseman lahella niin ihan jokainen tuntui haluavan myyda sinulle jotain tms.. Meteli oli kova ja ilmassa taas kunnon saasteet. Ei ei.. Onneksi paastiin sielta pois sitten illalla. Varsinkin linjaautoaseman lahiseutu oli kuin Danten Helvetti. Alkuasukkaat hyppisilmille ja myi sita ja tata ja tarjos hotellia, taksia, kelloa, laukkua, huumetta, paskaa, ihan mita vaan. Ois ollu kirveelle kayttoa. Hermot meinas menna. Viela kun oli ihan vasynyt ja paskanen ja oli kuuma ja saastaista (ilma seka ymparisto) jne.

Seuraavana paivana olikin sitten Hampi. Hampi on iso vasta viimevuosisadalla loytynyt noin 10km x 10km raunio kaupunki. Hampi kukoisti joskus 1400-1500 luvulla ja silloin siella asuin noin puolenmiljoonan ihmisen kokoinen Hindu valtakunta. Kivesta kun olivat kaiken tehneet niin uskomattoman hyvin olivat sailyneet.. Hienoja maisemia kun oli viela kivisessa vuoristossa ja temppeleita ja muita pytinkeja.. Jopa hallitsijan vaimon, eli jonkun kuningattaren oma privaatti kylpyla oli pystyssa. Tosin siella ei ollu vetta enaan, rahvaan kylpylassa oli. Ihan kylan keskustassa bazaarin reunalla isoon temppeliin mentaessa mummot myi edessa banaaniterttuja etta "ostakaa elefantille, sisalla iso elefantti joka tykkaa!" No ostin tertun banaaneja 10 rupiaa 15 senttia et ei ollu kallista. Elefantti taisi olla nukkumassa kun ma en sita ainakaan nahnyt mutta mukavia apinoita siella sitten oli laumoittain. Ne tuli syomaan banaanit ja keksit kadesta. No mutta tuolla oli koko paivan taas riksa kautossa joka ruodas meita paikasta toiseen ja tuli koko mesta tutkittua. Mestoilla oli paljon myos Intialaisia turisteja jokapuolelta Intiaa. Valilla tuntui etta me olimme heille suurempi nahtavyys kuin 600 vuotta vanhat Hindu Empiren rauniot. Taas tultiin juttelemaan ja kovasti he halusivat jostain syysta etta heista ottaa kuvia. Lapset halusi hyppia voltteja ja niita piti kuvata jne. Yks poika heitti hienosti voltilla selalleen kivelle. Illaksi sitten otettiinkin taas vaihteeksi bussi.. Tallakertaa Goalle. JA juuri tallamatkalla oli se kamalin 100vuotta vanha ilman jousituksia oleva bussi. Oli kaltereitakin vain ikkunoiden tilalla ja kuskin ja matkustajien valissa. Valtion bussi. Oli ihan samanlainen olo kun leffoissa nakee kun amerikassa vankeja kuljetetaan bussilla vankilaan. Tosin niiden bussit on siisteja ja ei niin ruosteessa jne kuin tama. Ja tietenkin ku oli tama ilman jousia oleva menopeli niin tuli taas ihan pahkahullu kuski. Ohitteli pilkkopimeassa henkiloautoja jne. Ja toyssy kun tuli tiehen niin perse nousi 30cm penkista. Eli tuona yona ei paljon nukuttu.

Goalle saavuttua olikin vatsa alkanut oireilemaan ekaa kertaa Intiassa. Paska lensi (tai lahinna se oli semmoista valion suklaakinuskikastiketta).. Ekan yon odotin jos se menis itestaan ohi, toisena paivana nousi kuume ja lisaa paskaa eika voinu syoda mitaan niin lahetin ton Jorse, Jouko mikalie hakemaan apteekista raksuja. Se toi raksuja mutta sudenpentujen kasikirja kertoin etta ne laakkeet mita se paikallinen apteekkari antoi ei paranna tautia vaan laittaa sen vain pause tilaan.. seka etta niita ei saisi syoda jos on kuumetta. No testasin silti. Piti kai ottaa 2 tabua paivassa ja mulla meni 24h sisaan koko liuska eika ne mitaan auttaneet. Seuraavana paivana katottiin suoraan sudenpentujen kasikirjasta mita laakkeita kannattaa ottaa.. Alko meinaan kuume jo vituttamaan ja oksennuskin lentamaan. No ne laakkeet sitten auttoikin ja tanaan ollut ihan ok olo. 2 paivaa tuli siis lahinna vain maattua sangyssa juoden vetta. Ruokaakaan ei menny. Ainakin laihtui parit kilot. Tanaan sitten jo polttanut ihoa ja ottanut rusketusta.


Goa on paikka mita reissulta odotti vahiten mutta alkumatka oli niin reissaamista etta nyt tan mestan vahan ymmartaa kun tanne paassyt. Onhan taalla ihana olla tekematta yhtaan mitaan. Makaa vaan. Kaikki toimii hitaasti. Aurinko paistaa. Tyttoja bikineissa. Iso meri ja isot aallot. Meriveden lampotila on lampoisempi kuin suomessa ikina mikaan lampi tai uimahalle. Melkein liian lamminta kun ei uiminen edes virkista. Goa ei todellakaan ole myoskaan kuin muu Intia. Ihan eri meno ja kultturi. Ihanan rauhallista taalla silti on. Toki tulimme pohjoisen rauhallisimmille rannoille ja on viel jo oikeastaan off-season. Kylalla oli moni kauppa ja rafla jo kiinni. Rannalla on onneksi terassit ja baarit auki. Niista saa myos sapuskaa. Ruoka taalla on hitusen kalliimpaa kun muualla mutta olut yllattavan halpaa (n.80 rupiaa pullo eli reilu euron 0.65l pullo). Taalla otettii ihan rannalta n.20m paasta kamppa. Semmoinen paritalo, toisella puolella asuu joku vinosilma. Mukavan halpa off-season hinta sekin 400 rupiaa eli 6 euroa eli 3 euroa per naama. Taalla on meidan lisaksi ehka n.40 valkonaamaa koko rannalla ja oisikohan tan rannan leveys n. 2km. kaikki on melkein pakkautuneet kylla 3 melkein vierekkain olevan rantabaarin eteen koska ne pitavat siina rantatuoleja lohoamiseen ja auringon ottoon. Ikina ei ole kaikki rantatuolitkaan taysi, aina mahtuu kun tarve on.

Talla on kylla mukavasti joku slowmotion vaihe taalla Goalla, ainakin Anjua rannalla. Kaikki toimii hitaasti ja lehmatkin kulkee hidastetusti rantaa pitkin. Hipit polttaa jazztupakkaa ihan vapaasti baarin terassilla jne.. Tosin toi slowmotion ikavasti myos heijastuu palveluun. Saattaa joutua istua terassilla 20min ennenku kysytaan mita haluaa.. Sit ku tilaa jotain ni voi ottaa 30 min leipaa.. :) tai 50 min.. ei sita taalla oikein edes huomaa miten aika menee..

Englantia taalla myos puhutaan paljon paremmin kuin tahanmennessa muualla Intiassa. Ja noi muutamat rantamyyjat mita taalla viela on on ihan mukavia. Niiden kanssa voi heittaa ihan huumoria.. Ja nyt ne myy kraasaa ja rattia todella halvalla kun ovat kaikki kohta lahdossa kotiin taalta. Ei halua myytavia kamoja enaan kotiin roudata.

Virheet mita on tahan asti pakannut mukaan reissuun:

-Hyttysverkko yoksi. Kertaakaan ei olisi tata viela tarvinnut. Ja jos vaikka olisi niin ikina ei katossa olisi ollut paikkaa mihin sita ripustaa..

- Suomalaiset T-Paidat. Aivan liian nihkeita tanne. Jokapuolelta saa eurolla paljon mukavampia t-paitoja ihan minka varisena tai kuvioisena kuin vain haluaa.

- Sukat. Delhin lentokentalla otin sukat pois, kertaakaan en ole sen jalkeen sukkia pitanyt.

Kuvia varmaan lisailen sitten tanne vasta Suomesta. Jos ei sitten jossainvaiheessa loydy jostain nopeaa nettia ja konetta ja hitosti luppoaikaa.

Mun puhelinnumero Intiaan on +919048289272 Tohon voi soittaa tai laittaa viestia.. Suomennumero ei ole taalla kiinni ollenkaan enka sita tsekkaile. Vaikka mulla on prepaid niin mainosviesteja tulee isolla tahdilla ja mainospuheluja. Parikertaa olen vastannut mut ne vain puhuu hindua. Ei tulla juttuun. Yksi mainosviesti oli hauska idea. Soita tiettyyn numeroon niin se yhdistaa sinut randomina jollekkin toiselle Intialaiselle joka soittaa samaan numeroon. Toki piti parin oluen jalkeen kokeilla hotellinterassilta ja pienet jutut sain jonkun Intialaisen naisen kanssa joka puhui ihan ok englantia. Taisi ihmetella kun sanoin etta olen Suomalainen :D

Palaillaa taas. Huomenna varmaan vaihdan rantaa tonne Aranboliin, pitas olla enemman viela hippimesta. Sen verran suunitelmat muuttunut etta kun junat ei taysi ja Rajashtanin lampotilat on yolla sen 32 ja paivalla 45 astetta niin skippaan koko autiomaan ja levytan taalla vahan ylimaaraista aikaa.. Tanne on kiva jamahtaa. Otan taalta sitten lennon suoraan Delhiin. Sielta Agra ja Taj Mahal ja n. viimeinen viikko Himalajalle. Toivottavasti vain rahat riittaa.

Palataan taas...










1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

oot meinaan The Undertakerin näköne... WWW stara :D

-coolio