Koitin aamulla saada tanaan bussin Delhiin.. Ei onnistunut.. Mutta sain lipun huomiselle. Eli perjantai aamulla sitten ollaan helvetin esikartanossa joka myos Delhina tunnetaan. Ensin vain taas semmoinen 14-15h pitka bussimatka. Otin semisleeper bussista paikan niin ei ihan niin pitaisi paikat puutua. Saa nyt sitten nahda kaynko ollenkaan Agrassa katosomassa Taj Mahalia. Ei innostaisi se saataminen ja taas 8h lisaa bussimatkaa jne.. Onhan nahtavaa Delhissakin ja Taj Mahal on joka hiton postikortissa.. ja siella on kuulemma aina kamala ryysis...
Tanaan sitten kun en bussia saanut niin laksin pitkalle lenkille. Tossa vieressa on tommoinen kansallispuisto tms jonne maksaa sisaan 5 rupiaa eli 7.5 senttia. No kavelin sen ensin toiseen paahan. Matkalla nakyi apinoita joten ostin toisessa paassa kylasta bananeja ja tullessa syotin sitten bananeja apinoilla ja huilailin ja polttelin tupakkaa. Siina menikin muutama tunti mukavasti. Kaveltya tuli varmaan 10km. Tekee hyvaa laskeille.
Parina viime yona on ollu kunnon ukkonen yolla. Upean nakoista kun on ihan pilkkopimeaa ja kun salamat iskee jossain vuorien takana niin koko maisema maalautuu hetkeksi nakyviin.. Vuoret jne. Hyvaa kamaa.
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
tiistai 26. toukokuuta 2009
Manali, Himachal Pradesh, India, paragliding
Tanaan hyppasin! Olosuhteiden pakosta viela koko alueen isoimman ja pisimman ja kovimman hypyn!
Aamulla nukuin pitkaan, 11 asti. Aurinko paistoi ja ilma oli lammin ja todella kirkas. Harmitti kun nukuin niin pitkaan kun heti aamulla pitaa menna hyppyja kyselemaan noista toimistoista. No menin tohon lahimpaan ja isoimpaan ja eniten pro:n nakoiseen mestaan. No kaikki perushypyt oli jo menny taltapaivalta mutta siina oli just joukko Israelilaisia lahdossa tekemaan koko mestan isointa hyppya. Hypataan lumirajalta ja lennetaan reilu puolituntia ilmassa. Hintaan sisaltyy kuljetukset jne ja tossa hypyssa mukana kuulemma parhaat ammattilaiset.. ja heidan ryhmassa ois viela juuri yhdelle tilaa... No siina se 3 israelilaisen joukko odotti jo kyytia ja mietittyani minutin sanoin etta ma lahden mukaan. :) Kysyin etta kuinka turvallista tama on silta paikan pomolta niin se sano etta "It's pretty safe but you know it's extreme sports so accidents do happen. But noone has died around here in few years.." en tiia helpottiko toi vai pahensiko pelkoja.
Ajettiin sitten taas pitkin vuoria melkein 2h. Korvat meni lukkoon kun noustiin niin nopeaa tahtia.. Hyppy tapahtuisi reilusta 3 kilometrista. Kun siella katottii kuka hyppaa ja kenen kanssa niin koska olen niin pitka, iso, painava niin paikalliset siina yhteisaanin sano etta ma hyppaan masterin kanssa.. Selvisikin etta se kenen kanssa ma hyppaan on joku kovakin tekija. Jossain paraglidin maailman ranking tilastoissa kuulemma sijalla 23 tallahetkella. En tieda sitten mista ne saa pisteensa tai onko niilla jotain kisoja tms... mutta kova jatka siis. Ja eikun juostaan rinnetta pitkin noin 10 metria ja oltiinkin jo ilmassa.
Hienosti se aija kylla sita varjoa kasitteli. Mentiin ylos ja alas ja aina sinne minne halusi. Muutaman kerran tuuli otti vahan kovemmin siita varjosta ja maha alkoi sanomaan etta toivottavasti ei enaa montaa tammoista.. pieni saikahdyskin niissa kohdissa oli aina.. yhtakkia riuhtasi varjoa ylos, alas tai sivulle.. mutta aina se tasaantui. Maisemat olivat sanomattakin uskomattomia. Hypattiin vahan lumirajan alapuolelta mutta hienosti se kaytti tuulta hyvaksi ja nousimme alussa kokoajan vain korkeammalle.. ja lopulta jos katsoi alas naki lunta alapuolella. Joidenkin ymparilla olevien vuorien huiput olivat samalla tasolla missa lennettiin.. ja oli kylma!
Siina sitten joku reilu puolituntia se lento kesti.. alussa noustiin tuulenavulla sinne lumihuipuille ja sielta sitten lahdettiin menemaan koko laakson halki.. Kerran se loppumatkasta teki jonkun spinning tms roll tempun ja silloin pelotti ja meinas laatta lentaa.. kysyi haluanko vastaavia lisaa ennen laskeutumista ja etta toi oli vain pikkutemppu.. sanoin etta kiitos.. mennaan vaan loppumatka ihan rauhallisesti.. Ja hienosti se sitten laskeutui laakson toiselle puolelle pienelle pientareelle minne oli tarkoituskin. Hieno kokemus.. hyppy oli siis reilusta 3 kilometrista ja kaytiin lahempana 4 kilometria ja laskeutuminen oli reiluun 2 kilometriin merenpinnasta. Koko vaikka itse lento kesti vain reilun puolituntia niin koko paivahan tassa meni. Matkat, kamat, pakkaukset, jnejne. Tammoisella siis mentiin http://farm3.static.flickr.com/2223/2117342769_aaaec60783.jpg?v=0 en tieda kuka on kuvassa mutta kuva otettu juuri samasta laaksosta missa mina hyppasin. Omia kuvia ja videota on toki myos sitten joskus.. Mahtava kokemus kylla. Niin ja toi koko paivan ohjelma hyppy ja matkat jne maksoi nyt sitten 45 euroa.
Eli tammoista menoa oli http://en.wikipedia.org/wiki/Paragliding
Tanne paastyani meninkin sitten heti syomaan kun kokopaiva oli ollut syomatta (mika oli taas hyva, vahan mahassa heitti lennossa). Olen koittanut taalla manalissa kayda eri ravintoloissa kokoajan mutta aina jokatoisella kerralla tulee mentya tonne Tibetilaiseen ravintolaan, siella on ihna mahtavaa ruokaa ja halpaa. Ihan siistikin on verrattuna moneen muuhun paikkaan. Tanaan soin frideerattuja kanapaloja tulisessa valkosipulikastikkeessa, maustettua riisia, korillinen naan leipaa ja litranpullo mineraalivetta, hinta 1,75 euroa.
Aamulla nukuin pitkaan, 11 asti. Aurinko paistoi ja ilma oli lammin ja todella kirkas. Harmitti kun nukuin niin pitkaan kun heti aamulla pitaa menna hyppyja kyselemaan noista toimistoista. No menin tohon lahimpaan ja isoimpaan ja eniten pro:n nakoiseen mestaan. No kaikki perushypyt oli jo menny taltapaivalta mutta siina oli just joukko Israelilaisia lahdossa tekemaan koko mestan isointa hyppya. Hypataan lumirajalta ja lennetaan reilu puolituntia ilmassa. Hintaan sisaltyy kuljetukset jne ja tossa hypyssa mukana kuulemma parhaat ammattilaiset.. ja heidan ryhmassa ois viela juuri yhdelle tilaa... No siina se 3 israelilaisen joukko odotti jo kyytia ja mietittyani minutin sanoin etta ma lahden mukaan. :) Kysyin etta kuinka turvallista tama on silta paikan pomolta niin se sano etta "It's pretty safe but you know it's extreme sports so accidents do happen. But noone has died around here in few years.." en tiia helpottiko toi vai pahensiko pelkoja.
Ajettiin sitten taas pitkin vuoria melkein 2h. Korvat meni lukkoon kun noustiin niin nopeaa tahtia.. Hyppy tapahtuisi reilusta 3 kilometrista. Kun siella katottii kuka hyppaa ja kenen kanssa niin koska olen niin pitka, iso, painava niin paikalliset siina yhteisaanin sano etta ma hyppaan masterin kanssa.. Selvisikin etta se kenen kanssa ma hyppaan on joku kovakin tekija. Jossain paraglidin maailman ranking tilastoissa kuulemma sijalla 23 tallahetkella. En tieda sitten mista ne saa pisteensa tai onko niilla jotain kisoja tms... mutta kova jatka siis. Ja eikun juostaan rinnetta pitkin noin 10 metria ja oltiinkin jo ilmassa.
Hienosti se aija kylla sita varjoa kasitteli. Mentiin ylos ja alas ja aina sinne minne halusi. Muutaman kerran tuuli otti vahan kovemmin siita varjosta ja maha alkoi sanomaan etta toivottavasti ei enaa montaa tammoista.. pieni saikahdyskin niissa kohdissa oli aina.. yhtakkia riuhtasi varjoa ylos, alas tai sivulle.. mutta aina se tasaantui. Maisemat olivat sanomattakin uskomattomia. Hypattiin vahan lumirajan alapuolelta mutta hienosti se kaytti tuulta hyvaksi ja nousimme alussa kokoajan vain korkeammalle.. ja lopulta jos katsoi alas naki lunta alapuolella. Joidenkin ymparilla olevien vuorien huiput olivat samalla tasolla missa lennettiin.. ja oli kylma!
Siina sitten joku reilu puolituntia se lento kesti.. alussa noustiin tuulenavulla sinne lumihuipuille ja sielta sitten lahdettiin menemaan koko laakson halki.. Kerran se loppumatkasta teki jonkun spinning tms roll tempun ja silloin pelotti ja meinas laatta lentaa.. kysyi haluanko vastaavia lisaa ennen laskeutumista ja etta toi oli vain pikkutemppu.. sanoin etta kiitos.. mennaan vaan loppumatka ihan rauhallisesti.. Ja hienosti se sitten laskeutui laakson toiselle puolelle pienelle pientareelle minne oli tarkoituskin. Hieno kokemus.. hyppy oli siis reilusta 3 kilometrista ja kaytiin lahempana 4 kilometria ja laskeutuminen oli reiluun 2 kilometriin merenpinnasta. Koko vaikka itse lento kesti vain reilun puolituntia niin koko paivahan tassa meni. Matkat, kamat, pakkaukset, jnejne. Tammoisella siis mentiin http://farm3.static.flickr.com/2223/2117342769_aaaec60783.jpg?v=0 en tieda kuka on kuvassa mutta kuva otettu juuri samasta laaksosta missa mina hyppasin. Omia kuvia ja videota on toki myos sitten joskus.. Mahtava kokemus kylla. Niin ja toi koko paivan ohjelma hyppy ja matkat jne maksoi nyt sitten 45 euroa.
Eli tammoista menoa oli http://en.wikipedia.org/wiki/Paragliding
Tanne paastyani meninkin sitten heti syomaan kun kokopaiva oli ollut syomatta (mika oli taas hyva, vahan mahassa heitti lennossa). Olen koittanut taalla manalissa kayda eri ravintoloissa kokoajan mutta aina jokatoisella kerralla tulee mentya tonne Tibetilaiseen ravintolaan, siella on ihna mahtavaa ruokaa ja halpaa. Ihan siistikin on verrattuna moneen muuhun paikkaan. Tanaan soin frideerattuja kanapaloja tulisessa valkosipulikastikkeessa, maustettua riisia, korillinen naan leipaa ja litranpullo mineraalivetta, hinta 1,75 euroa.
maanantai 25. toukokuuta 2009
Manali, Himachal Pradesh, India
Laskuvarjohyppy oli tanaan aika saatamista. Loyty mista niita hyvin ja luotettavasta ja kehutusta paikasta saa. Oli 2 vaihtoehtoa mista vuorelta hypata. Toinen oli pienempi ja ilmassa ollaan noin 5-10 minuttia riippuen tuulesta ja toinen oli korkeampi vuori ja ilmassa ollaan 10-20 minuttia. No tietenkin halusin isomman hypyn. Tanaan vain oli niin kova tuuli etta hyppyja ei tehda.. Joten huomenna uusi yritys. Hyppy maksaa noin 30 euroa.
Kavin sitten reissussa laheisella vuorella jossa on talvisin laskettelukeskus... Nyt siella oli kaikkea muuta hupia.. ei oikein mitaan erikoista joten laksin nopsaan pois, riksamatka sinne seka takaisin vuoriteita pitkin oli mielenkiintoisempi. Taalla sitten kavin vihdoin katsomassa noita temppeleita sun muita tonoja. Otin viela joltain paikalliselta jakkiajelun.. Kavin ratsastamassa metsassa ja vuoripoluilla jakin kanssa about tunnin. Oli mukava elain. Rauhallinen verrattuna hevoseen.
Automaatilla piti tanaan kayda, ainut automaatti on tuolla paa manalin kylassa. Siina olikin sitten 30 minutin jono ja meinas menna hermot naihin alkuasukkaisiin. Ne ei tajua etta se jono ei mene yhtaan nopeammin jos tungee ja huutelee ja kurkkii olan yli kokoajan. Kun paasin koppiin niin joku saatanan puolivammainenimbesilliintialainenhermafrodiitti koitti kovasti tungea samaan koppiin ja halusi nahda mun kortin ja selitti vaikka mita mita en tajunnut. Meinasin oikeasti lyoda, hermot oli todella kirealla. No sain sen sitten tyonnettya vittuun sielta kopista ja nostettua rahaa.
Intialaiset muuten rakastaa laulamista, ne voi alkaa laulamaan koska vain missa vain. Vaikka automaatti jonossa, kassa jonossa tms.. tai vaikka kaupan myyja saattaa alkaa laulamaan samalla kun antaa sulle rahoja takaisin. Valilla tuntuu et naa kaikki on pilvessa. Eika nama osaa oikein laskea. Joka kaupassa ja kioskilla on laskin milla aina kaikki lasketaan. Jos ostan tupakka askin 80 rupiaa ja limsan 20 rupiaa ja maksan 500 rupian setelilla niin se lasketaan kahteen kertaan laskimella etta mulle pitaa antaa takaisin 400 rupiaa. Janna vaikka tama on maa missa on esim 0 nolla keksitty matematiikkaan.
Taalla muuten aina kannattaa varata aikaa matkustamiseen. Tanaan kun olin sinne hiihtohelvettiin matkalla niin riksasta hajosi kaasu tai jarru tai joku vaijeri, siina se kaveri sitten korjasi sen.. kesti tosin vain 10 minuttia kun vaihtoi uuden. Kerran on taksikyydista juuri kun olin matkalla lentokentalle niin kumi puhjennut ja piti vaihtaa rengas. Bussikyydissa Panajiin bussi tormasi johonkin rekkaan ja meni keula paskaksi. Siina sitten odoteltiin puolisen tuntia kun 30 intialaista huusi toisilleen ja koitti paattaa kenen vika kolari oli. Ilmeisesti se selvesin huutoaanestyksella. Bussikuski sai rekkakuskilta kourallisen rahaa ja jatkettiin matkaa. Keula oli kylla aika tohjona..
No kirjoittelen taas jos selvian hypysta... kuulemma niin korkealle kiivetaan etta voi olla pakkasta ja lunta etta pitaa laittaa lampimasti paalle..
Kavin sitten reissussa laheisella vuorella jossa on talvisin laskettelukeskus... Nyt siella oli kaikkea muuta hupia.. ei oikein mitaan erikoista joten laksin nopsaan pois, riksamatka sinne seka takaisin vuoriteita pitkin oli mielenkiintoisempi. Taalla sitten kavin vihdoin katsomassa noita temppeleita sun muita tonoja. Otin viela joltain paikalliselta jakkiajelun.. Kavin ratsastamassa metsassa ja vuoripoluilla jakin kanssa about tunnin. Oli mukava elain. Rauhallinen verrattuna hevoseen.
Automaatilla piti tanaan kayda, ainut automaatti on tuolla paa manalin kylassa. Siina olikin sitten 30 minutin jono ja meinas menna hermot naihin alkuasukkaisiin. Ne ei tajua etta se jono ei mene yhtaan nopeammin jos tungee ja huutelee ja kurkkii olan yli kokoajan. Kun paasin koppiin niin joku saatanan puolivammainenimbesilliintialainenhermafrodiitti koitti kovasti tungea samaan koppiin ja halusi nahda mun kortin ja selitti vaikka mita mita en tajunnut. Meinasin oikeasti lyoda, hermot oli todella kirealla. No sain sen sitten tyonnettya vittuun sielta kopista ja nostettua rahaa.
Intialaiset muuten rakastaa laulamista, ne voi alkaa laulamaan koska vain missa vain. Vaikka automaatti jonossa, kassa jonossa tms.. tai vaikka kaupan myyja saattaa alkaa laulamaan samalla kun antaa sulle rahoja takaisin. Valilla tuntuu et naa kaikki on pilvessa. Eika nama osaa oikein laskea. Joka kaupassa ja kioskilla on laskin milla aina kaikki lasketaan. Jos ostan tupakka askin 80 rupiaa ja limsan 20 rupiaa ja maksan 500 rupian setelilla niin se lasketaan kahteen kertaan laskimella etta mulle pitaa antaa takaisin 400 rupiaa. Janna vaikka tama on maa missa on esim 0 nolla keksitty matematiikkaan.
Taalla muuten aina kannattaa varata aikaa matkustamiseen. Tanaan kun olin sinne hiihtohelvettiin matkalla niin riksasta hajosi kaasu tai jarru tai joku vaijeri, siina se kaveri sitten korjasi sen.. kesti tosin vain 10 minuttia kun vaihtoi uuden. Kerran on taksikyydista juuri kun olin matkalla lentokentalle niin kumi puhjennut ja piti vaihtaa rengas. Bussikyydissa Panajiin bussi tormasi johonkin rekkaan ja meni keula paskaksi. Siina sitten odoteltiin puolisen tuntia kun 30 intialaista huusi toisilleen ja koitti paattaa kenen vika kolari oli. Ilmeisesti se selvesin huutoaanestyksella. Bussikuski sai rekkakuskilta kourallisen rahaa ja jatkettiin matkaa. Keula oli kylla aika tohjona..
No kirjoittelen taas jos selvian hypysta... kuulemma niin korkealle kiivetaan etta voi olla pakkasta ja lunta etta pitaa laittaa lampimasti paalle..
sunnuntai 24. toukokuuta 2009
Manali, Himachal Pradesh, India
Eka sadepaiva. Oli tarkoitus tanaan menna kiertelemaan tohon pieneen luonnonsuojelualue metsaan ja kiiveta katsomaan jotain kuuluisaa temppelia jossa on juuri tassa kuussa elain uhraukset menossa.. no ehka sitten huomenna. Eilen kavelin monta kilometria joen vieressa menevaa tieta pitkin, hienoja oli maisemat.
Tanaan kavin parturissa leikkaamassa vahan tukkaa ja varjaamassa sen. Oli aika kokemus. Huolella se pensselilla sen varjasi, melkein hius kerrallaan. Kaytti ihan kansaivalista Garnier varia. Odottelin siina sitten varin kuivumista ja katselin kun vieressa oli juuri tama kanalahtaamo missa se aija pisti kanoja matalaksi vetamalla niskat nurin, nopeaan se ne lihoiksi laittoi. Sitten olikin aika pesta vari pois tukasta. Aija otti kaiken veden viereisesta vuoripurosta.. se laittoi amparin tayteen vetta ja sit silla oli semmoinen keppi mihin se oli ite kaariny sahkopiuhan ymparile. Se sit laittoin vapaat piuhan paat siita kepista pistorasiaan ja sahko kun alkoi kulkemaan vetta pitkin niin vesi alkoi lammeta.. en oikein tajunnut miten se toimii ja miksi ei tule oikosulkuja tai mitaan mutta muutamassa minutissa se vesi siina lampeni. Tukan pesu olikin sitten parturin takana pienella kuistilla sen puron kupeessa. Siina piti kumartua ja sit se aija pesi tukan huolella. Janna kokemus. Leikkasikin sit viela pyynosta latvat tukasta.. Nyt on vahan siistimpi kun paasee kotiin suoraan tyttaren synttareille viikon paasta. Koko lysti maksoi muuten 400 rupiaa eli 6 euroa. Ei ois suomesta saanu tolla hinnalla edes kaupasta sita varipakettia..
Ensimmainen kunnon isompi huijausyrityskin on tullut koettua. Kun saavuin Manaliin niin mukavan oloinen Intialainen kaveri tuli kovasti juttelemaan, pysahdyin viela sen kanssa keskustelemaan kun olin juuri saapunut vasyneena kaupunkiin ja oli reppu selassa jne.. No mies kertoi kuinka oli kaynyt suomessa ja jopa Tuska festareilla.. Ihmetteli myos kun oli ollu ruotsissa etta siella on niin paljon homo/lesbo baareja.. Ihmettelin miten mies niin paljon matkannu ja kertoi etta perheella on yritys joka vie koruja ja taidetta jne Intiasta ympari maailmaa.. Itse ukko kuulemma asui Thaimaassa. Vei mut viela kamppaan missa asui tallahetkella sukulaisiensa luona.. esitteli jollekkii perheelle jne. No laksin siita sitten menemaan ja sanoin etta meen ettimaan hotellin itselleni.. Ois kuulemma voinu tulla auttamaan mutta sanoin etta ei tarvi. Kovasti pyyteli illalla koko perheensa luokse illalliselle.. sanoin etta katsotaan.. en tieda viela jne..
No eilen illalla tormasin tahan kaveriin sitten uudestaan. Oli kovin pettynyt kun en ollut saapunut syomaan ja koitti uudelleen pyydella.. sanoin taas etta en tieda.. Nyt sitten alkoikin kovasti puhumaan heidan perheen bisneksista ja koitti kysella jos haluaisin olla osa sita.. Voisin kuulemma vieda koruja Suomeen ja myyda ne siella. Kuulemma saisin hirvean voiton ja asiakkaat olisi valmiina.. just joo. Eli kuuluisa Intia gemscam. Sanoin etta ei mulla ole rahaa.. Kuulemma ei ongelma.. Otan koruja vaikka 10 000 euron edesta ja annan vain pienen talletuksen heille esim 1000 euroa ja maksan loput sitten kun olen saannut korut myytya.. Varmaan korujen oikea arvo olisi 100 euroa tms.. no jatin aijan kadulle etsimaan uutta uhria.
Huomenna kai olisi tarkoitus menna kattoo se temppeli jne ja matkustaa 13 km laheiselle vuorelle missa on naita kaikkia harraste mahdollisuuksia.. saa nahda hyppaanko..
Tanaan kavin parturissa leikkaamassa vahan tukkaa ja varjaamassa sen. Oli aika kokemus. Huolella se pensselilla sen varjasi, melkein hius kerrallaan. Kaytti ihan kansaivalista Garnier varia. Odottelin siina sitten varin kuivumista ja katselin kun vieressa oli juuri tama kanalahtaamo missa se aija pisti kanoja matalaksi vetamalla niskat nurin, nopeaan se ne lihoiksi laittoi. Sitten olikin aika pesta vari pois tukasta. Aija otti kaiken veden viereisesta vuoripurosta.. se laittoi amparin tayteen vetta ja sit silla oli semmoinen keppi mihin se oli ite kaariny sahkopiuhan ymparile. Se sit laittoin vapaat piuhan paat siita kepista pistorasiaan ja sahko kun alkoi kulkemaan vetta pitkin niin vesi alkoi lammeta.. en oikein tajunnut miten se toimii ja miksi ei tule oikosulkuja tai mitaan mutta muutamassa minutissa se vesi siina lampeni. Tukan pesu olikin sitten parturin takana pienella kuistilla sen puron kupeessa. Siina piti kumartua ja sit se aija pesi tukan huolella. Janna kokemus. Leikkasikin sit viela pyynosta latvat tukasta.. Nyt on vahan siistimpi kun paasee kotiin suoraan tyttaren synttareille viikon paasta. Koko lysti maksoi muuten 400 rupiaa eli 6 euroa. Ei ois suomesta saanu tolla hinnalla edes kaupasta sita varipakettia..
Ensimmainen kunnon isompi huijausyrityskin on tullut koettua. Kun saavuin Manaliin niin mukavan oloinen Intialainen kaveri tuli kovasti juttelemaan, pysahdyin viela sen kanssa keskustelemaan kun olin juuri saapunut vasyneena kaupunkiin ja oli reppu selassa jne.. No mies kertoi kuinka oli kaynyt suomessa ja jopa Tuska festareilla.. Ihmetteli myos kun oli ollu ruotsissa etta siella on niin paljon homo/lesbo baareja.. Ihmettelin miten mies niin paljon matkannu ja kertoi etta perheella on yritys joka vie koruja ja taidetta jne Intiasta ympari maailmaa.. Itse ukko kuulemma asui Thaimaassa. Vei mut viela kamppaan missa asui tallahetkella sukulaisiensa luona.. esitteli jollekkii perheelle jne. No laksin siita sitten menemaan ja sanoin etta meen ettimaan hotellin itselleni.. Ois kuulemma voinu tulla auttamaan mutta sanoin etta ei tarvi. Kovasti pyyteli illalla koko perheensa luokse illalliselle.. sanoin etta katsotaan.. en tieda viela jne..
No eilen illalla tormasin tahan kaveriin sitten uudestaan. Oli kovin pettynyt kun en ollut saapunut syomaan ja koitti uudelleen pyydella.. sanoin taas etta en tieda.. Nyt sitten alkoikin kovasti puhumaan heidan perheen bisneksista ja koitti kysella jos haluaisin olla osa sita.. Voisin kuulemma vieda koruja Suomeen ja myyda ne siella. Kuulemma saisin hirvean voiton ja asiakkaat olisi valmiina.. just joo. Eli kuuluisa Intia gemscam. Sanoin etta ei mulla ole rahaa.. Kuulemma ei ongelma.. Otan koruja vaikka 10 000 euron edesta ja annan vain pienen talletuksen heille esim 1000 euroa ja maksan loput sitten kun olen saannut korut myytya.. Varmaan korujen oikea arvo olisi 100 euroa tms.. no jatin aijan kadulle etsimaan uutta uhria.
Huomenna kai olisi tarkoitus menna kattoo se temppeli jne ja matkustaa 13 km laheiselle vuorelle missa on naita kaikkia harraste mahdollisuuksia.. saa nahda hyppaanko..
Some say it's the strong who survive
Sometimes I wonder if there's any truth to that at all
I've been lucky and that's a fact in a crazy world
I've led a charmed life
perjantai 22. toukokuuta 2009
Manali, Himachal Pradesh, India
Tulin taas nettiin kun on vasy eika oikein jaksa mitaan eilisen reissun jaljilta. Kavin tuolla keskustassa tassa illalla. Siella oli kunnon kaaos. Kun on intialaisten loma niin nekin tulee tanne. Onneksi ei tanne Old Manaliin vaan jaavat joko Manalin keskustaan tai sitten toisella puolella Manalia olevaan pikkukylaan jossa on kuumia lahteita jne. Manalin keskustassa oli tuhansia ihmisia pitkin paakatua. Paakatu on noin 30m levea katu joka on ainakin nyt suljettu liikenteelta. Siella on kaikki kauppiaat jne.. ja kaikki ihmiset, kunnon kaaos. Oli ihan mukava siella pyoria ja ihmetella.
Taalla Manalissa kaikki paikalliset jne sanoo aina namaste suoraan kun nakee. Taalla kauppiaat eivat ole niin pakkomyyjia kuin oli esim. Goalla. Leppoisampi meininki jotenkin.
Toi mun kamppa oli hyva loyto, koitin vasyneena kattoa kamppaa ensin Manalin keskustasta mutta kaikki oli taynna tai taas todella kallista.. Onneksi sitten tajusin tulla tanne Old Manaliin, matkaa vain 2km kuitenkin. Sain taalta mukavan rauhallisen perus 2 hengen huoneen missa oma vessa ja suihku. Kamppa on maantasossa semmoisella vuoren harjanteella ja siina on kiva terassa vuoristomaisemalla ja Old Manalin kyla nakyy alapuolella. Maksaa 200 rupiaa eli 3 euroa yo. Tanaan meni ohi muuten ekat jakit. Komeita elaimia. Apinoitakin nakyy valilla tievarressa tai puissa.
Aika paljon taalla on turisteja niin Intialaisia kuin erilaisia hippejakin ympari maailmaa. Ja taalla tosiaan ihmeen paljon japanilaisia. Sit taalla nakyy noita buddha munkkeja.. Tonne mettiin ja temppeleihin ne kavelee. Ja taalla on vaikka minkalaisia kankaita ja vaatteita myynissa. Niin silkkia kuin villaa jne.
Rahaa taalla ei oikein mene mihinkaan jos ei juo olutta tai harrasta aktiviteettaja.
Kamppa 200
Aamupala 100 (pari leipaa, kahvi, mehu)
Vesi 50 (laskettu 3 litraa vetta)
Ruoka 200 (on jo iso annos ja mukana limonadi tai jalkiruoka jne)
Tupakkaaski 100
Iltapala 100
Eli 750 rupiaa eli 11 euroa paiva. Toki jos juo olutta (n. 1 euro 6.5dl pullo ravintolassa), ostaa ruohoa, ostaa muuta herkkua tai juomaa tai tuliaisia niin rahaa voi menna enemman.
Sipsipussit maksaa 20 rupiaa eli 30 senttia. Ja on ihan kuin suomessa. Limonadi puoli litraa maksaa samanverran. Tupakkaakin saisi halvemmalle mutta importti Malrboroa tulee tupruteltua.
Huomenna pitaa vieda taas pyykit pestavaksi. Ja niihin bileisiin kai pitaa kayda tutustumassa. Rauhallinen tama mesta on, ei oikein baareja vaan jos haluaa olutta niin pitaa menna ravintolaan. Paljon on tullut istuttua siella Bob Dylan coffee housessa, hyvaa kahvia ja se aija tilaa belgiasta suklaansa mista tekee kekseja jne. Siella paljon jengi viihtyy ja nautiskelee erijuomia ja keskustelee sita sun tata.
Se muuten huvittaa etta taalla on jokapuolella joko "German Bakery" eli saksalainen leipomo mista saa leipia ja pullia ja groisantteja jne.. tai "English vine shop" eli englantilainen viinikauppa. Ei oikein mene mun jakeluun.. Ois vaikka ranskalainen leipomo ja espanjalainen viini mut mita vittua.. Tehaanko Englannissa edes viinia? no sama se. Saksalainen makkarakauppa vois olla hyva shokki Intialaisille. Kunnon nautalihamakkarat...
Taalla Manalissa kaikki paikalliset jne sanoo aina namaste suoraan kun nakee. Taalla kauppiaat eivat ole niin pakkomyyjia kuin oli esim. Goalla. Leppoisampi meininki jotenkin.
Toi mun kamppa oli hyva loyto, koitin vasyneena kattoa kamppaa ensin Manalin keskustasta mutta kaikki oli taynna tai taas todella kallista.. Onneksi sitten tajusin tulla tanne Old Manaliin, matkaa vain 2km kuitenkin. Sain taalta mukavan rauhallisen perus 2 hengen huoneen missa oma vessa ja suihku. Kamppa on maantasossa semmoisella vuoren harjanteella ja siina on kiva terassa vuoristomaisemalla ja Old Manalin kyla nakyy alapuolella. Maksaa 200 rupiaa eli 3 euroa yo. Tanaan meni ohi muuten ekat jakit. Komeita elaimia. Apinoitakin nakyy valilla tievarressa tai puissa.
Aika paljon taalla on turisteja niin Intialaisia kuin erilaisia hippejakin ympari maailmaa. Ja taalla tosiaan ihmeen paljon japanilaisia. Sit taalla nakyy noita buddha munkkeja.. Tonne mettiin ja temppeleihin ne kavelee. Ja taalla on vaikka minkalaisia kankaita ja vaatteita myynissa. Niin silkkia kuin villaa jne.
Rahaa taalla ei oikein mene mihinkaan jos ei juo olutta tai harrasta aktiviteettaja.
Kamppa 200
Aamupala 100 (pari leipaa, kahvi, mehu)
Vesi 50 (laskettu 3 litraa vetta)
Ruoka 200 (on jo iso annos ja mukana limonadi tai jalkiruoka jne)
Tupakkaaski 100
Iltapala 100
Eli 750 rupiaa eli 11 euroa paiva. Toki jos juo olutta (n. 1 euro 6.5dl pullo ravintolassa), ostaa ruohoa, ostaa muuta herkkua tai juomaa tai tuliaisia niin rahaa voi menna enemman.
Sipsipussit maksaa 20 rupiaa eli 30 senttia. Ja on ihan kuin suomessa. Limonadi puoli litraa maksaa samanverran. Tupakkaakin saisi halvemmalle mutta importti Malrboroa tulee tupruteltua.
Huomenna pitaa vieda taas pyykit pestavaksi. Ja niihin bileisiin kai pitaa kayda tutustumassa. Rauhallinen tama mesta on, ei oikein baareja vaan jos haluaa olutta niin pitaa menna ravintolaan. Paljon on tullut istuttua siella Bob Dylan coffee housessa, hyvaa kahvia ja se aija tilaa belgiasta suklaansa mista tekee kekseja jne. Siella paljon jengi viihtyy ja nautiskelee erijuomia ja keskustelee sita sun tata.
Se muuten huvittaa etta taalla on jokapuolella joko "German Bakery" eli saksalainen leipomo mista saa leipia ja pullia ja groisantteja jne.. tai "English vine shop" eli englantilainen viinikauppa. Ei oikein mene mun jakeluun.. Ois vaikka ranskalainen leipomo ja espanjalainen viini mut mita vittua.. Tehaanko Englannissa edes viinia? no sama se. Saksalainen makkarakauppa vois olla hyva shokki Intialaisille. Kunnon nautalihamakkarat...
Manali, Himachal Pradesh, India
Nyt ollaan Himalajalla. Manalissa. Muutaman kilometrin korkeudessa tammoisessa laaksossa, vieressa on kasa vuoria joiden huiput on aivan lumen peitossa. Korkein vuori tassa vieressa on reilu 6km... Joka puolella kasvaa ruoho vapaana pitkin peltoja ja kadun kupeita.. hippien pyhapaikka. Mutta kirjoitetaan ensin miten tanne tultu ja mita tehty sitten viime kirjoituksen..
Eli Arambolista laksin maanantaina Panajiin joka on Goa:n paakaupuki. Ihan ok mukava keskisuuri kaupunki. Meinasi vain tulla vitutus kun vapaata hotellihuonetta ei meinannut loytya ensin millaan inhimillisella hinnalla. Joko oli taytta tai helvetin kallista. No sitten otin riksan ja sanoin etta haluan halvan hyvan majapaikan keskustan laheisyydesta. Muutama paikka kaytiin ja sitten loytyi ihan ok hotelli missa sai huoneesta maksaa 500 rupiaa (eli koko reissun kallein tahan asti 7.5 euroa). No sitten sinne kamera liikeeseen ja alkuasukashan oli saanut osat Bangaloresta ja jopa kameran kuntoonkin. 3100 rupiaa eli 45 euroa. Kivaa ja oli puhdistettu kamera muutenkin ja on kuin uusi. Kivaa.
Seuraavana paivana laksin kaymaan Old Goa:ssa. Se on se Portugalilaisten ydin mesta missa on 12 aasian suurinta kirkkoa rakennettu omalle alueelleen. Kirkot on rakennettu 1500-1600 luvuilla.. Isointa melkein 100 vuotta. Hieno ja rauhallinen alue. Hienoja kirkkoja ja museo missa oli kaikkea kamaa 1500-1700 luvuilta kirkoista... Tosin tammoinen ateisti joka uskoo evoluutioon ja siihen etta jumalat on ihmisen mielekuvituksen tuotetta ei voinut kuin ihmetella mika aika ja raha jne on mennyt mielikuvitusolennon palvomiseen tehtyjen rakennusten rakentamiseen. Kauppoja oli mitka myi jeesus sita ja jeesus tata. Paivan alueella pyorittyani alkoi tulla Jeesukset korvista ulos ja olikin aika menna takaisin Panajiin. Bussilla ois paassy mutta olin porvari ja menin 20km matkan taksilla (200 rupiaa 3 euroa, bussi ois olla 10 rupiaa 15 senttia).
Keskiviikkona olikin sitten lento Goa:lta Delhiin. Hauska yhteensattuma oli etta samalla lennolla oli se Norjalainen Arambolista kenen kanssa siella eniten juopottelin, lensi kanssa Delhiin ja meinasi suoraan Delhista lentaa Nepaliin. Lento meni mukavasti mutta Delhissa kun paasi ulos lentokentalta niin sama haju ja saaste ja paska tuli silmaan, nenaan, iholle, jokapuolelle. Pois taalta akkia. Otin heti taksin lentokentalta ja pyysin suoraan bussiterminaaliin mista tiesin etta bussit Manaliin ja Himalajalle lahtee Sudenpentujen Kasikirjan mukaan. Taksimatka kesti reilun tunnin ja nainkin matkalla taas kaiken nakoista. Kerjalaisia, ihmisia kusemassa ja paskomassa kadulle, lehmia, koiria, rikkaita, koyhia, paskaa, saasteita, kuraa, mutaa jne.. Delhi on uskomaton kaupunki.. onkos siella nyt jotaa 15 miljoonaa asukasta ja kaikki rypee samassa saasteessa. Sanotaan etta Delhin ilman hengittaminen on sama jos polttaa tupakkaa askin paivassa. Autoja, mopoja, pyoria, riksoja.. kaikkea vitusti jokapuolella ja semmoisella tiella missa suomessa niita on enintaan 2 kaistaa niin taalla autoja ja rekkoja sun muita on 10 vierekkain ja kaikki menossa eri suuntaan ja valissa viela kerjalaisia ja lehmia jne.. Bussiterminaalissa meinasi alkaa vituttaa kanssa kun lipun ostaminen kesti 3 ihmisen jono 2h ja siina oli joku ongelma ja oli rinkka selassa ja 10 kerjalaista milta puuttu kasia, silmia, spitaalisia, vammasia, mummoja, lapsia kokoajan jaloissa pyytamassa rahaa. AIAIAIAIAII, meinas tulla jo kohtaus, onneksi ei ollu kirvesta kadessa. Sain sitten kuitenkin bussilipun ja paasin bussiinkin. reilu 500 km suoraan pohjoiseen ja 16h. Vuorilla ei menna nopeaan ja tiet kiertelee pitkin vuorien kupeita. Paatin ottaa kalleimman bussin koska oli niin pitka matka. Eli ilmastoitu AC bussi isoilla lohopenkeilla. Maksoi 700 rupiaa eli 10.5 euroa. Valilla pysahdyttiin syomaan kylla ja kuselle jne. Matka meni kuitenkin ihan ok. Jossain vaiheessa joku hindumusa alkoi soimaan mielettomalla volumella bussin kajareista mutta onneksi sita ei kestanyt kuin 1 biisin verran. En oikein tajunnut oliko se joku hyvaa yota biisi tms.
Nyt sitten ollaan toista paivaa taalla Manalissa. Hieno on mesta. Viela en ole oikein tehnyt muuta kuin syonyt ja toipunut 24h matkaamisesta. Paljon on turisteja taalla ja jos olisi sinkku niin voisi olla vientiakin kun tuntuu etta 80% turisteista taalla on naisia. Muutamien kanssa jutellut, mukava japanilainen tyttoporukka oli kenen kanssa eilen olin syomassa. Ihmetteli kun naytin vaimokkeen kuvaa ja lapseni kuvaa kuinka mina ja vaimoke varjataan tukka mustaksi, niista vaalea tukka on niin ihana.. Taalta loytyi mahtava kahvipaikka. Dylan's Roasted and Toasted Coffee House. Sielta saa mahtavaa kaikkea erilaista kahvia, lattea, caputsiino, jnejn. Siin on semmoin aija joka on selvasti ylpea koneistaan milla kahvin jauhaa.. Sanoi etta ainoat muutamien satojen kilometrien sateella. Tan kadun varrella missa asun on myos semmoin kanamesta. Pihalla on kasa kanoja hakissa ja voi osottaa minka elavan kanan haluaa syoda. Aija sit siina sulle nykii, suolistaa ja grillaa tai valmistaa sen kanan miten haluat. Ainakin on tuoretta. Pitaa jotain tipua siita joku paiva maistaa. Sain tanaan kutsun huomenna johonkin baariin missa on jazz, electro-jazz, chill-out party. Ainakin flyerin mukaan. from 2 pm to 2 am. Voi olla etta jazzsatka palaa.. pitanee menna testaamaan. Ruohoa taalla kasvaa ihan joka puolella, kukkulan kupeet ja tienvierustat on kannabiskasveja taynna..
Palataan taas.. Taalla on mukava katsella maisemia. Paivisin on lammin etta voi olla shortseissa ja hihattomassa paidassa ja oisin sitten viilea. Vahan kuin suomen alku tai loppu kesa. Taalla on mahdollisuus tehda vaikka mita, tarkoitus olisi viela hypata laskuvarjolla vuorelta alas. Ehka joku pieni trekki vuorilla tms.. Pitaa nyt katsoa mita tapahtuu.. palaillaa taas..
Eli Arambolista laksin maanantaina Panajiin joka on Goa:n paakaupuki. Ihan ok mukava keskisuuri kaupunki. Meinasi vain tulla vitutus kun vapaata hotellihuonetta ei meinannut loytya ensin millaan inhimillisella hinnalla. Joko oli taytta tai helvetin kallista. No sitten otin riksan ja sanoin etta haluan halvan hyvan majapaikan keskustan laheisyydesta. Muutama paikka kaytiin ja sitten loytyi ihan ok hotelli missa sai huoneesta maksaa 500 rupiaa (eli koko reissun kallein tahan asti 7.5 euroa). No sitten sinne kamera liikeeseen ja alkuasukashan oli saanut osat Bangaloresta ja jopa kameran kuntoonkin. 3100 rupiaa eli 45 euroa. Kivaa ja oli puhdistettu kamera muutenkin ja on kuin uusi. Kivaa.
Seuraavana paivana laksin kaymaan Old Goa:ssa. Se on se Portugalilaisten ydin mesta missa on 12 aasian suurinta kirkkoa rakennettu omalle alueelleen. Kirkot on rakennettu 1500-1600 luvuilla.. Isointa melkein 100 vuotta. Hieno ja rauhallinen alue. Hienoja kirkkoja ja museo missa oli kaikkea kamaa 1500-1700 luvuilta kirkoista... Tosin tammoinen ateisti joka uskoo evoluutioon ja siihen etta jumalat on ihmisen mielekuvituksen tuotetta ei voinut kuin ihmetella mika aika ja raha jne on mennyt mielikuvitusolennon palvomiseen tehtyjen rakennusten rakentamiseen. Kauppoja oli mitka myi jeesus sita ja jeesus tata. Paivan alueella pyorittyani alkoi tulla Jeesukset korvista ulos ja olikin aika menna takaisin Panajiin. Bussilla ois paassy mutta olin porvari ja menin 20km matkan taksilla (200 rupiaa 3 euroa, bussi ois olla 10 rupiaa 15 senttia).
Keskiviikkona olikin sitten lento Goa:lta Delhiin. Hauska yhteensattuma oli etta samalla lennolla oli se Norjalainen Arambolista kenen kanssa siella eniten juopottelin, lensi kanssa Delhiin ja meinasi suoraan Delhista lentaa Nepaliin. Lento meni mukavasti mutta Delhissa kun paasi ulos lentokentalta niin sama haju ja saaste ja paska tuli silmaan, nenaan, iholle, jokapuolelle. Pois taalta akkia. Otin heti taksin lentokentalta ja pyysin suoraan bussiterminaaliin mista tiesin etta bussit Manaliin ja Himalajalle lahtee Sudenpentujen Kasikirjan mukaan. Taksimatka kesti reilun tunnin ja nainkin matkalla taas kaiken nakoista. Kerjalaisia, ihmisia kusemassa ja paskomassa kadulle, lehmia, koiria, rikkaita, koyhia, paskaa, saasteita, kuraa, mutaa jne.. Delhi on uskomaton kaupunki.. onkos siella nyt jotaa 15 miljoonaa asukasta ja kaikki rypee samassa saasteessa. Sanotaan etta Delhin ilman hengittaminen on sama jos polttaa tupakkaa askin paivassa. Autoja, mopoja, pyoria, riksoja.. kaikkea vitusti jokapuolella ja semmoisella tiella missa suomessa niita on enintaan 2 kaistaa niin taalla autoja ja rekkoja sun muita on 10 vierekkain ja kaikki menossa eri suuntaan ja valissa viela kerjalaisia ja lehmia jne.. Bussiterminaalissa meinasi alkaa vituttaa kanssa kun lipun ostaminen kesti 3 ihmisen jono 2h ja siina oli joku ongelma ja oli rinkka selassa ja 10 kerjalaista milta puuttu kasia, silmia, spitaalisia, vammasia, mummoja, lapsia kokoajan jaloissa pyytamassa rahaa. AIAIAIAIAII, meinas tulla jo kohtaus, onneksi ei ollu kirvesta kadessa. Sain sitten kuitenkin bussilipun ja paasin bussiinkin. reilu 500 km suoraan pohjoiseen ja 16h. Vuorilla ei menna nopeaan ja tiet kiertelee pitkin vuorien kupeita. Paatin ottaa kalleimman bussin koska oli niin pitka matka. Eli ilmastoitu AC bussi isoilla lohopenkeilla. Maksoi 700 rupiaa eli 10.5 euroa. Valilla pysahdyttiin syomaan kylla ja kuselle jne. Matka meni kuitenkin ihan ok. Jossain vaiheessa joku hindumusa alkoi soimaan mielettomalla volumella bussin kajareista mutta onneksi sita ei kestanyt kuin 1 biisin verran. En oikein tajunnut oliko se joku hyvaa yota biisi tms.
Nyt sitten ollaan toista paivaa taalla Manalissa. Hieno on mesta. Viela en ole oikein tehnyt muuta kuin syonyt ja toipunut 24h matkaamisesta. Paljon on turisteja taalla ja jos olisi sinkku niin voisi olla vientiakin kun tuntuu etta 80% turisteista taalla on naisia. Muutamien kanssa jutellut, mukava japanilainen tyttoporukka oli kenen kanssa eilen olin syomassa. Ihmetteli kun naytin vaimokkeen kuvaa ja lapseni kuvaa kuinka mina ja vaimoke varjataan tukka mustaksi, niista vaalea tukka on niin ihana.. Taalta loytyi mahtava kahvipaikka. Dylan's Roasted and Toasted Coffee House. Sielta saa mahtavaa kaikkea erilaista kahvia, lattea, caputsiino, jnejn. Siin on semmoin aija joka on selvasti ylpea koneistaan milla kahvin jauhaa.. Sanoi etta ainoat muutamien satojen kilometrien sateella. Tan kadun varrella missa asun on myos semmoin kanamesta. Pihalla on kasa kanoja hakissa ja voi osottaa minka elavan kanan haluaa syoda. Aija sit siina sulle nykii, suolistaa ja grillaa tai valmistaa sen kanan miten haluat. Ainakin on tuoretta. Pitaa jotain tipua siita joku paiva maistaa. Sain tanaan kutsun huomenna johonkin baariin missa on jazz, electro-jazz, chill-out party. Ainakin flyerin mukaan. from 2 pm to 2 am. Voi olla etta jazzsatka palaa.. pitanee menna testaamaan. Ruohoa taalla kasvaa ihan joka puolella, kukkulan kupeet ja tienvierustat on kannabiskasveja taynna..
Palataan taas.. Taalla on mukava katsella maisemia. Paivisin on lammin etta voi olla shortseissa ja hihattomassa paidassa ja oisin sitten viilea. Vahan kuin suomen alku tai loppu kesa. Taalla on mahdollisuus tehda vaikka mita, tarkoitus olisi viela hypata laskuvarjolla vuorelta alas. Ehka joku pieni trekki vuorilla tms.. Pitaa nyt katsoa mita tapahtuu.. palaillaa taas..
sunnuntai 17. toukokuuta 2009
Arambol, Goa, India, 17.5.2009
Noniin... viimeinen paiva taalla. Huomenna lahden Goalla sisamaahan ja keskiviikkona onkin sitten lento pois taalta. Keskiviikkona lennan taas kaaottiseen Delhiin ja sielta riippuen miten saan kyytia joko suoraan Himalayalle tai Agraan katsomaan Taj Mahal.. Kumpi tulee ensin helpommalla vastaan.. En viela huvittaisi olla yhtaan yota Delhissa.
Taalla on paivat menneet aika samalla tavalla.. heraat, suihku, aamupalaa, joko aurinkoa ja rantaa tai lahiseudun tutkimista, suihku, syomaan, olutta, bluessatkaa, olutta.. niin ja jossain vaiheessa nukkumaan. Mukavaa ja erittain rentouttavaa. Taalla taa dokailukin on ihan erilaista kuin Suomessa. Ja tuntuu nyt jo etta puolet Arambolin ihmisista tuntee minut nimelta. Ihmiset on mukavia.. Esim aina kun menee vakiobaariin niin kaikki morjestaa, osa tulee aina kattelemaan kun ne tulee baariin tai poistuu sielta.. Ihmiset on kaikki ystavia. Yksin ei tarvi ikina istua. Jos menee baariin ja istuu johonkin niin minutin sisaan joku tulee sun poytaan tai pyytaa sua poytaan istumaan. Olen istunut ainakin seuraavien figurien kanssa: Se norjalainen laakari, ranskalainen hippi, nigerialainen urheilija, pari suomalaista hippia, indonesialainen huumediileri, saksalainen tytto joka on taalla kuulemma seuraavat 10 vuotta koska saksassa odottaisi 5 vuoden linnatuomio, pari intialaista pitkatukkaa jotka on lomalla taalla Mumbaista, englantilaisia pari ukkoa ja yksi englantilainen tytto joka on tullu Intiaan afrikasta, Tsatsikistanilainen ihmeaija jnejne.. Ja aina kaikille pitaa morjestaa kun menee baariin tai ne tulevat baariin ja vastata aina samaan "how are you today, what have you done today" kysymyksiin.. Toi mun kantabaari on ainut paikka mika on yolla myohaan auki, siella kay myohaan moni ihan vain hakemassa limun, ruokaa tms. Varsinkin rannalla bajamajoissa asuvat hipit tulevat yolla sinne, juovat limsan, odottavat etta saavat ruuat mukaansa ja haviavat takas jonnekkin..
Taalla on tossa baarissa paha ku siella on 1 seina pelkkia peittoja ja patjoja ja tyynyja, sinne on hyva menna levyttamaan valilla... 1 ilta olin sinne kesken illan sitten ihan nukahtanut ja herasin ku hipit hakkas jalkaa et nyt naa sulkee tan baarin. Nopea tsekkaus ja rahat ja kaikki on tallella. Hipit sano et rannalla jossain on jatkot, sinne siis. Siella olikin sitten semmoinen juhannuskokko pistetty rannalle. Siella oltiin sitten aamuun asti. Niilla oli diili viereisen guesthousen kanssa, sen keittiosta sai hakea kaljaa ja kuulemma sit aamulla lasketaan mita on menny ja maksetaan porukalla. No aamulla ma laksin jo koisimaan huoneeseen ja maksoin omat juomiseni.
Nyt kun ihmisten kanssa jutellu niin kaikki sanovat etta siella Keralassa on intian ylivoimaisesti ystavallisimmat ihmiset, se selittanee sen alun miten kaikki tuntui niin mukavalta. Tosin ihan ok naa kaikki taalla goa:lla on kanssa. Tosin meininki on paljon kansainvalisempi. Myyjat arvaa parin lauseen jalkeen aksentista etta olen suomesta ja sanoo "mita kuuluu, halpa hinta, kippis"
Mun majatalon pitaja on vahan outo tyyppi. Olen ainut asukas koko 3 kerroksisessa majatalossa tallahetkella. Asun ylimmassa kerroksessa. En ole nahnyt omistajaa ainakaan 3 paivaan edes vilaukselta.. Miten ma maksan huomenna kun poistun?
Olen kiertanyt joka paiva naita ravintoloita ruokia etsimassa ja johtotulos on se etta taalla tehdaan ihan helvetin hyvaa Italialaista ruokaa (pastaa jne) ja vain ihan ok Intialaista. En sitten tieda mista se johtuu..
Goalla nyt meni sitten siis tama 2 viikkoa.. Aika menee taalla nopeaan, 4 paivaa Anjunassa, reilu viikko Arambolissa ja pari vikaa paivaa tuolla sisamaassa. Kayn ainakin Old Goan katsomassa ja ehka vesiputoukset jos lyotyy ok hinnalla joku kuljetus sinne ja back. Kylla taalla helposti olisi kauemminkin ollut, mika sinansa hauska koska koko Goalta odotin vahiten koko Intian reissulta.. Tosin lampotilojen takia piti koko Rahjastan skipata niin tuli vahan aikaakin. Siella on yolla minimissaan +33 eli samaa ku taalla paivalla ja siella on paivalla +43-+48 tms niin ehka jatan autiomaan ensikertaan. No tanne Goa:lle on helppo jamahtaa.. Onneksi on jo otettu lento ensi keskiviikoksi niin on pakko liikkua eika voi jamahtaa enempaa.
Mita luultavammin seuraava paivitus jostain pohjoisesta.. Tms..
Taalla on paivat menneet aika samalla tavalla.. heraat, suihku, aamupalaa, joko aurinkoa ja rantaa tai lahiseudun tutkimista, suihku, syomaan, olutta, bluessatkaa, olutta.. niin ja jossain vaiheessa nukkumaan. Mukavaa ja erittain rentouttavaa. Taalla taa dokailukin on ihan erilaista kuin Suomessa. Ja tuntuu nyt jo etta puolet Arambolin ihmisista tuntee minut nimelta. Ihmiset on mukavia.. Esim aina kun menee vakiobaariin niin kaikki morjestaa, osa tulee aina kattelemaan kun ne tulee baariin tai poistuu sielta.. Ihmiset on kaikki ystavia. Yksin ei tarvi ikina istua. Jos menee baariin ja istuu johonkin niin minutin sisaan joku tulee sun poytaan tai pyytaa sua poytaan istumaan. Olen istunut ainakin seuraavien figurien kanssa: Se norjalainen laakari, ranskalainen hippi, nigerialainen urheilija, pari suomalaista hippia, indonesialainen huumediileri, saksalainen tytto joka on taalla kuulemma seuraavat 10 vuotta koska saksassa odottaisi 5 vuoden linnatuomio, pari intialaista pitkatukkaa jotka on lomalla taalla Mumbaista, englantilaisia pari ukkoa ja yksi englantilainen tytto joka on tullu Intiaan afrikasta, Tsatsikistanilainen ihmeaija jnejne.. Ja aina kaikille pitaa morjestaa kun menee baariin tai ne tulevat baariin ja vastata aina samaan "how are you today, what have you done today" kysymyksiin.. Toi mun kantabaari on ainut paikka mika on yolla myohaan auki, siella kay myohaan moni ihan vain hakemassa limun, ruokaa tms. Varsinkin rannalla bajamajoissa asuvat hipit tulevat yolla sinne, juovat limsan, odottavat etta saavat ruuat mukaansa ja haviavat takas jonnekkin..
Taalla on tossa baarissa paha ku siella on 1 seina pelkkia peittoja ja patjoja ja tyynyja, sinne on hyva menna levyttamaan valilla... 1 ilta olin sinne kesken illan sitten ihan nukahtanut ja herasin ku hipit hakkas jalkaa et nyt naa sulkee tan baarin. Nopea tsekkaus ja rahat ja kaikki on tallella. Hipit sano et rannalla jossain on jatkot, sinne siis. Siella olikin sitten semmoinen juhannuskokko pistetty rannalle. Siella oltiin sitten aamuun asti. Niilla oli diili viereisen guesthousen kanssa, sen keittiosta sai hakea kaljaa ja kuulemma sit aamulla lasketaan mita on menny ja maksetaan porukalla. No aamulla ma laksin jo koisimaan huoneeseen ja maksoin omat juomiseni.
Nyt kun ihmisten kanssa jutellu niin kaikki sanovat etta siella Keralassa on intian ylivoimaisesti ystavallisimmat ihmiset, se selittanee sen alun miten kaikki tuntui niin mukavalta. Tosin ihan ok naa kaikki taalla goa:lla on kanssa. Tosin meininki on paljon kansainvalisempi. Myyjat arvaa parin lauseen jalkeen aksentista etta olen suomesta ja sanoo "mita kuuluu, halpa hinta, kippis"
Mun majatalon pitaja on vahan outo tyyppi. Olen ainut asukas koko 3 kerroksisessa majatalossa tallahetkella. Asun ylimmassa kerroksessa. En ole nahnyt omistajaa ainakaan 3 paivaan edes vilaukselta.. Miten ma maksan huomenna kun poistun?
Olen kiertanyt joka paiva naita ravintoloita ruokia etsimassa ja johtotulos on se etta taalla tehdaan ihan helvetin hyvaa Italialaista ruokaa (pastaa jne) ja vain ihan ok Intialaista. En sitten tieda mista se johtuu..
Goalla nyt meni sitten siis tama 2 viikkoa.. Aika menee taalla nopeaan, 4 paivaa Anjunassa, reilu viikko Arambolissa ja pari vikaa paivaa tuolla sisamaassa. Kayn ainakin Old Goan katsomassa ja ehka vesiputoukset jos lyotyy ok hinnalla joku kuljetus sinne ja back. Kylla taalla helposti olisi kauemminkin ollut, mika sinansa hauska koska koko Goalta odotin vahiten koko Intian reissulta.. Tosin lampotilojen takia piti koko Rahjastan skipata niin tuli vahan aikaakin. Siella on yolla minimissaan +33 eli samaa ku taalla paivalla ja siella on paivalla +43-+48 tms niin ehka jatan autiomaan ensikertaan. No tanne Goa:lle on helppo jamahtaa.. Onneksi on jo otettu lento ensi keskiviikoksi niin on pakko liikkua eika voi jamahtaa enempaa.
Mita luultavammin seuraava paivitus jostain pohjoisesta.. Tms..
Tilaa:
Kommentit (Atom)