tiistai 26. toukokuuta 2009

Manali, Himachal Pradesh, India, paragliding

Tanaan hyppasin! Olosuhteiden pakosta viela koko alueen isoimman ja pisimman ja kovimman hypyn!

Aamulla nukuin pitkaan, 11 asti. Aurinko paistoi ja ilma oli lammin ja todella kirkas. Harmitti kun nukuin niin pitkaan kun heti aamulla pitaa menna hyppyja kyselemaan noista toimistoista. No menin tohon lahimpaan ja isoimpaan ja eniten pro:n nakoiseen mestaan. No kaikki perushypyt oli jo menny taltapaivalta mutta siina oli just joukko Israelilaisia lahdossa tekemaan koko mestan isointa hyppya. Hypataan lumirajalta ja lennetaan reilu puolituntia ilmassa. Hintaan sisaltyy kuljetukset jne ja tossa hypyssa mukana kuulemma parhaat ammattilaiset.. ja heidan ryhmassa ois viela juuri yhdelle tilaa... No siina se 3 israelilaisen joukko odotti jo kyytia ja mietittyani minutin sanoin etta ma lahden mukaan. :) Kysyin etta kuinka turvallista tama on silta paikan pomolta niin se sano etta "It's pretty safe but you know it's extreme sports so accidents do happen. But noone has died around here in few years.." en tiia helpottiko toi vai pahensiko pelkoja.

Ajettiin sitten taas pitkin vuoria melkein 2h. Korvat meni lukkoon kun noustiin niin nopeaa tahtia.. Hyppy tapahtuisi reilusta 3 kilometrista. Kun siella katottii kuka hyppaa ja kenen kanssa niin koska olen niin pitka, iso, painava niin paikalliset siina yhteisaanin sano etta ma hyppaan masterin kanssa.. Selvisikin etta se kenen kanssa ma hyppaan on joku kovakin tekija. Jossain paraglidin maailman ranking tilastoissa kuulemma sijalla 23 tallahetkella. En tieda sitten mista ne saa pisteensa tai onko niilla jotain kisoja tms... mutta kova jatka siis. Ja eikun juostaan rinnetta pitkin noin 10 metria ja oltiinkin jo ilmassa.

Hienosti se aija kylla sita varjoa kasitteli. Mentiin ylos ja alas ja aina sinne minne halusi. Muutaman kerran tuuli otti vahan kovemmin siita varjosta ja maha alkoi sanomaan etta toivottavasti ei enaa montaa tammoista.. pieni saikahdyskin niissa kohdissa oli aina.. yhtakkia riuhtasi varjoa ylos, alas tai sivulle.. mutta aina se tasaantui. Maisemat olivat sanomattakin uskomattomia. Hypattiin vahan lumirajan alapuolelta mutta hienosti se kaytti tuulta hyvaksi ja nousimme alussa kokoajan vain korkeammalle.. ja lopulta jos katsoi alas naki lunta alapuolella. Joidenkin ymparilla olevien vuorien huiput olivat samalla tasolla missa lennettiin.. ja oli kylma!

Siina sitten joku reilu puolituntia se lento kesti.. alussa noustiin tuulenavulla sinne lumihuipuille ja sielta sitten lahdettiin menemaan koko laakson halki.. Kerran se loppumatkasta teki jonkun spinning tms roll tempun ja silloin pelotti ja meinas laatta lentaa.. kysyi haluanko vastaavia lisaa ennen laskeutumista ja etta toi oli vain pikkutemppu.. sanoin etta kiitos.. mennaan vaan loppumatka ihan rauhallisesti.. Ja hienosti se sitten laskeutui laakson toiselle puolelle pienelle pientareelle minne oli tarkoituskin. Hieno kokemus.. hyppy oli siis reilusta 3 kilometrista ja kaytiin lahempana 4 kilometria ja laskeutuminen oli reiluun 2 kilometriin merenpinnasta. Koko vaikka itse lento kesti vain reilun puolituntia niin koko paivahan tassa meni. Matkat, kamat, pakkaukset, jnejne. Tammoisella siis mentiin http://farm3.static.flickr.com/2223/2117342769_aaaec60783.jpg?v=0 en tieda kuka on kuvassa mutta kuva otettu juuri samasta laaksosta missa mina hyppasin. Omia kuvia ja videota on toki myos sitten joskus.. Mahtava kokemus kylla. Niin ja toi koko paivan ohjelma hyppy ja matkat jne maksoi nyt sitten 45 euroa.

Eli tammoista menoa oli http://en.wikipedia.org/wiki/Paragliding

Tanne paastyani meninkin sitten heti syomaan kun kokopaiva oli ollut syomatta (mika oli taas hyva, vahan mahassa heitti lennossa). Olen koittanut taalla manalissa kayda eri ravintoloissa kokoajan mutta aina jokatoisella kerralla tulee mentya tonne Tibetilaiseen ravintolaan, siella on ihna mahtavaa ruokaa ja halpaa. Ihan siistikin on verrattuna moneen muuhun paikkaan. Tanaan soin frideerattuja kanapaloja tulisessa valkosipulikastikkeessa, maustettua riisia, korillinen naan leipaa ja litranpullo mineraalivetta, hinta 1,75 euroa.

1 kommentti:

MikSam kirjoitti...

Kuulostaa aivan törkeän hienolta!
Täytyy laittaa listalle "Mitä vielä on tekemättä" ja yrittää saada aikaiseksi... En ehkä ihan Himalajalle asti pääse mutta jostain missä moinen on mahdollista.

Mahtavuutta, dude!